Miten aamujen valoisuus voikaan joka vuosi tuntua yhtä ihmeelliseltä ja voimauttavalta? Päivät pitenevät kevään tulon myötä vauhdilla ja samalla tahdilla sulavat ladutkin täällä Etelä-Suomessa. Takana on mahtava hiihtotalvi, johon mahtui rutkasti päälle tuhat hiihtokilometriä eri puolilla Suomea sivakoiden. Onneksi täällä etelässäkin hiihtosäät ovat suosineet ja ladut ovat olleet hyvässä kunnossa pitkän osaa talvea.
Hiihtokauden kruunaus oli maaliskuun alussa hiihdetty 90km Pirkan hiihto Niinisalosta Ylöjärvelle, jossa pääsin ensi kertaa ottamaan osaa tuohon täysmatkan mittelöintiin. Tapahtuma hiihdetään vanhoilla kotiseuduillani, ja olen koko lapsuuteni ihaillut naapuriani ja muita sisukkaita hiihtomiehiä ja -naisia, jotka vuosi toisensa perään tunnollisesti ja tarmokkaasti valmistautuvat lopputalven Pirkan hiihtoa varten. Olen itse aiempina vuosina osallistunut puoli-Pirkkaan, jossa ladulle hypätään puolesta matkasta Hämeenkyrön lentokentältä, mutta tänä vuonna halusin ottaa kokonaisen Pirkan talven päätavoitteeksi ja katsoa, mihin tämän talven ja aiempien vuosien hiihdot ja valmistelut kantavat.
Posket on hyvä suojata -30C hiihtolenkillä © Samuli Tiainen Pirkan hiihto sujui osaltani odotuksia paremmin ja alitin aikatavoitteeni reiluin marginaalein. Moni asia vaikuttaa hiihdon onnistumiseen ja onnekseni tuolle päivälle palaset loksahtelivat paikoilleen; kroppa oli iskussa, keli oli hyvä, hiihtoidoli-naapurini huoltamat sukset toimivat loistavasti,
Noshtin energiageelit, -patukat ja urheilujuoma maistuivat ja pitivät energiat yllä koko matkan ja kannustusjoukot toivat lisäbuustia ladun varrella. Oli mahtavaa saada puskea kovaa koko 90 kilometrin matka ja huomata, mihin kunto tällä hetkellä riittää.
Joensuun laduilla © Samuli Tiainen Tuntuu suorastaan ihmeeltä, että lumien ja latujen sulamisen myötä myös polvikipuni tuntuvat kaikonneen. Vielä alkuvuodesta polveni otti takapakkia toipumisessa ja annoin sille suosiolla lepoa juoksusta. Pirkan hiihdon jälkeen olen taas pystynyt palaamaan juoksu-urille ja kuinka mahtavaa se onkaan! Kivuton juoksu monen kuukauden tauon jälkeen tuntuu niin hyvältä ja vielä toisinaan juoksubaanalla ihmettelen, onko tämä tosiaan totta. Onko polveni tosiaan taas mukana menossa terveenä ja vahvana kun syksyn ja talven kuukausina jo epäilin, pystynkö ollenkaan tänä vuonna juoksemaan ja onko minusta sittenkään pitkän matkan juoksijaksi.
Hiihtoretki Luostolla © Samuli Tiainen On mahdotonta osoittaa jotain tiettyä harjoitetta, kikkaa tai tekijää, joka olisi ollut se käänteentekevä tekijä polven parantumisessa. Kuluneiden kuukausien aikana olen kokeillut vaikka mitä, mutta mitään mullistavaa asiaa en osaa nostaa esiin. Uskon polven kipeytymisen alkujaan olleen ylirasitusta kesän kovien kisojen ja suoritusten jälkeen ja muutaman kuukauden levon olleen yksi tärkeä elementti vaivan paranemisessa. Varmasti vahvistavat harjoitteet, kehonhuolto, hieronta, terveellinen ruokavalio ja muut tukevat lajit ovat olleet tärkeitä tukevia tekijöitä ja yhdessä levon kanssa ne ovat mahdollistaneet kuntoutumisen. Monien hyvien tapojen ja käytäntöjen omaksuminen (olivat ne sitten vaikuttaneet polven paranemiseen tai eivät) varmasti auttaa terveenä ja vahvana urheilijana pysymiseen tulevaisuudessa.
Kiipeilytreeniä Joensuun kiipeilykeskus Otteella © Samuli Tiainen Viime vuoden lopulla pääsin mukaan Bodom Trailin ja Nuuksion maratonin perustaman uuden polkujuoksujoukkueen
Team Nouxin riveihin. Tiimin tarkoitus on nostaa suomalaisen polkujuoksun kilpailullista tasoa auttamalla tiimin urheilijoita eteenpäin juoksu-uralla ja jakaa tietoa tuloksekkaasta polkujuoksutreenauksesta. Sen myötä olen itse oppinut paljon urheilun ja polkujuoksun eri osa-alueista ja saanut ammattitaitoisten valmentajien tukea treenaukseeni. Tiimin kanssa lähden toukokuussa kisaamaan Bodom Trailille ja Karhunkierrokselle ja syksyllä Nuuksion maratonille sekä Vaarojen maratonille. Kevään kilpailut tulevat jo varsin pian ja polven tilanteen takia olen siirtänyt tavoitteellisemman katseen syksyn kisojen suuntaan.
Ensimmäinen MK-mäkitreeni polvivaivojen jälkeen Malminkartanolla © Samuli Tiainen Kilpailuiden osalta keskityn tänä vuonna Suomen Buff Trail Tourin osakilpailuihin. Ulkomaille on suunnitelmissa suunnata treenileireille hakemaan haastetta Keski-Euroopasta kesäkuun roadtripiltä ja Norjan vuorilta loppukesästä. Haluan rauhoittaa kesän treenaukseen ja omiin projekteihin sekä rakentaa hyvän ja vahvan pohjan syksyn kilpailujakin ajatellen. Pitkät kisat vaativat pitkää palautumista, mikä luo omat haasteensa treenauksen, valmistautumisen ja palautumisen suunnitteluun. Nyt haluan myös nauttia itse treenauksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja seikkailuista. Kaikista onnellisin olen, että pääsen taas takaisin rakkaan lajin pariin, sillä juoksun ja luonnossa liikkumisen riemu on itselleni kaikkein tärkeintä.
Hymy herkässä viime kesän Hetta-Pallaksella © Aapo Laiho
Poluilla nähdään!
-Julia
Koodilla "Julia15" saat Salomonin juoksuliiveistä huhtikuun loppuun asti -15% alennuksen.
P.S. Joko seuraat seikkailujani Instagramissa (@juuliskan) ja Facebookissa Ultraelämää-sivujen kautta?
