Mitä reppuun multi-pitch reitille?

Kesän ja kärpästen myötä lähestyy myös Norjan ja Alppien multi-pitch kiipeilyreissut. Pitkillä reiteillä repun sisältöä joutuu miettimään huomattavasti tarkemmin kuin huolettomana päivänä paikallisella kiipeilykalliolla. Oikeanlainen pakkaus lisää merkittävästi pitkän kiipeilypäivän onnistumisen edellytyksiä. 

Alla omat vinkkini sopivan multi-pitch repun valintaan ja sisältöön perusolosuhteissa. Filosofiani kiipeilyrepun pakkaamisessa on minimoida mukaan tuleva tavaramäärä siten, että päivästä muodostuu turvallinen, energiaa ja vettä on mukana riittävästi ja pysyn koko ajan sopivan lämpimänä. 
 
Kiivetessä repussa on mukana ensiapuvälineet, eväät, lämmintä vaatetta sekä lähestymiskengät. Lähestymisillä repusta löytyy vaatteiden ja eväiden lisäksi puolet räkistä, valjaat, köysi, kypärä sekä kiipeilykengät. 

 

 

 
Sopivan strategian valitsemiseen vaikuttaa päivän tavoitteet sekä omat tottumukset. Tavallisena multi-pitch päivänä, jona kiipeilijöiden on tarkoitus liidata suunnilleen saman verran suosin itse vaihtoehtoa, jossa molemmilla on omat reput. Tämä taktiikka mahdollistaa kantamusten jakamisen tasaisesti, eikä reppua tarvi vaihdella kesken kiipeilyn. Lisäksi kullakin kiipeilijällä on ständeillä helposti saatavilla juotavaa, evästä tai lämmintä vaatetta. Sopivan  kiipeilyrepun kanssa reittien liidaus onnistuu suhteellisen sujuvasti ja usein koko repun unohtaa. 
 
Taktiikkaa, jossa enemmistö tai kaikki tavaroista on kakkostelijan repussa tulee käytettyä harvemmin. Tämä strategia on ehkä parhaimmillaan silloin kun tavaraa on vähän, kiipeily on astetta vaikeampaa tai toinen kiipeilijöistä liidaa suurimman osan reitistä. Kakkostelijan repun paino kannattaa joka tapauksessa pitää maltillisena. Liian painavan repun kanssa on todella kurjaa kiivetä ja irrottaa kamoja, varsinkin jos on kiipeämässä ekoja multi-pitchejään.
 
Reppua voi myös haulata tai jopa vetää. Tämä on usein toimiva järjestely vaikeammalla ja jyrkemmällä reitillä. Eri taktiikoita voi myös varioida ja repun lisäksi tavaroita on mahdollista pakata myös valjaisiin. Viileämmissä olosuhteissa valjaisiin pakkaaminen tarkoittaa käytännössä kuitenkin melkoista kamahulabaloota, kun räkin ja jatkojen lisäksi vyötäisille pitää mahduttaa roikkumaan ainakin takkipussukka, kengät sekä juotavaa.
 
Reppu selässä kiipeilyyn löytyy erilaisia menoa helpottavia tekniikoita. Esimerkiksi savupiipuissa (chimney) reppu on usein järkevää heittää roikkumaan valjaista jalkojen väliin slingillä, ettei se haittaa etenemistä selässä. 

 

 
Millainen reppu on hyvä? 
 
Multi-pitch repun hankinnassa huomioitavia asioita ovat kantomukavuus, kiivettävyys, materiaalien kesto sekä repun sopiva tilavuus. Oikeanlainen reppu onkin usein eri ominaisuuksien kompromissi. 
 
Repun sopivan tilavuuden määrittää riittävän suuri pakkautuvuus lähestymisellä sekä toisaalta taas sopivan pieni koko kiivetessä. Reppu ei siis saa olla liian suuri, jotta se haittaisi kiipeilyä. Liian pieni reppu taas hankaloittaa tavaroiden kantamista lähestymisellä. Hyvässä repussa kanto-ominaisuudet ovat kunnossa myös reppua ylipakatessa eli silloin, kun repun päälle voi virittää helposti esimerkiksi köyden, kiipeilykengät ja kypärän. 
Repun hyvään kiivettävyyteen vaikuttaa ennen kaikkea repun oikea koko. Liian pitkä repun selkäosa tai muuten liian suuri ja leveä reppu hankaloittaa kiipeilijän liikettä useampaan suuntaan. Väärän kokoinen reppu hankaloittaa myös pään taittamista taakse ja vaikeuttaa tavaroiden ottamista valjaista. Repun tulosta valjaiden päälle ei sinänsä välttämättä ole kuitenkaan haittaa jos tavaroihin pääsee helposti käsiksi. Useiden kiipeilyreppujen lanneremmit voi irrottaa, mikä helpottaa tavaroiden käsittelyä myös repun alla. 

 

 
Paras kiipeilyreppu on mielestäni pieni ja malliltaan melko kapea ja yksinkertainen. Omassa käytössäni olevissa repuissa on mahdollisimman vähän taskuja ja remmejä sekä pehmeä selkäpanssari. Suosikkireppuni ovat Patagonian Linked Pack 18L ja Black Diamondin Speed 22L. Tuoreimpana tulokkaana varusteistani löytyy lisäksi Patagonian Ascentionist 30L. Valitsen näistä repuista sopivimman vaihtoehdon reitin pituuden, kiipeilytyylin sekä vallitsevien olosuhteiden mukaan. 
 
Nykyään kiipeän suurimman osan reiteistä 18 litran Patagonian Linked Packillä. Lähestymisillä reppu on suhteellisen mukava kantaa jyrkässäkin ylämäessä ja sen sisäpuolelle mahtuu puolikas kiipeilyräkki, valjaat, osa vaatteista sekä ensiapuvälineet ja eväät. Repun päällä on kiinnitysremmi köydelle ja repun päälle on helppo ylipakata köyden lisäksi kiipeilykengät sekä kypärä. Kiivetessä reppuun sujahtaa sopivasti kengät, tarvittavat vaatteet ja eväät. Linked Packin tuplakahvat helpottavat repun käsittelyä ständeillä ilman pelkoa siitä, että heittäisi reppua kaivaessaan tavaransa pitkin vuoren rinteitä. Lisäksi reppu on melko vahvaa materiaalia.
 
Toinen ikisuosikkini on Black Diamondin Speed 22L. Speed kulkee mukanani hieman isompina päivinä, joina ei vielä tarvi pakata kovia kenkiä reppuun. Speed 22 on toiminut hyvin myös jääreitellä. Kun repun ulkopuolelle pakkaa lähestymisellä hakut, köyden, jääraudat ja kypärän repun sisälle saa hyvin mahtumaan jääpäivän lämpimämmät vaatteet sekä jääruuvit. Speed on ollut minulla käytössä vuosia ja se on kestänyt todella hyvin. Sain repulle muutaman lisävuodenkin paikkauttamalla pohjaan tulleen viiltoreiän paikallisella suutarilla. 
 
Sekä Speed 22 ja Linked Pack 18L ovat molemmat todella hyviä selässä myös kiivetessä ja olenkin lähettänyt niiden kanssa yhtä sun toista. Uudehkompi Ascentionist korvasi pesukarhun reissussa puhki järsimän Black Diamondin Speed 40L repun. Ascentionist ei ole vielä päässyt tositoimiin, seuraavaa kunnon alppimäkeä odotellessa!

 

 
Mitä reppuun mukaan?
 
Pakkaan reppuun aina ensiapuvälineet sekä olosuhteista ja sääennusteista riippuen otsalampun, aurinkolasit ja aurinkorasvan. Pohjois-Norjan yöttömässä yössä otsalampun voi jättää pois matkasta, mutta etelämmässä ilman lamppua ei selviä. Riittävällä suojakertoimella varustettu aurinkorasva sekä kunnolliset aurinkolasit ovat tarpeen paahtavassa auringossa ja lumisilla seuduilla. 
 
Ensiapupakkauksen sisältö riippuu pitkälti omista mieltymyksistä sekä ensiaputaidoista. Itselläni kulkee mukana avaruushuopa, kiipeilyteippiä sekä pieni steerilipakkauksessa oleva sideharson pala ja desinfioiva kertakäyttöpyyhe. Avaruushuopa pelasti taannoin minun ja ystäväni hengen jouduttuamme viettämään Alpeilla yön vuorella. Muuten ensiapuvälineistöni on melko suppea, mutta olen järkeillyt rakentavani muut tarpeet mukana olevista tavaroista köysipuukon ja teipin avulla. Pakkaan ensiapuvälineet yleensä mahdollisimman kevyesti pieneen minigrippiin. Lisäksi otan mukaan pienen palan vessapaperia ja tarvittaessa myös naisille joskus oleellisen menkkatarpeiston. 
 
Ensiapuvälineiden, aurinkosuojien ja otsalampun lisäksi mukanani kulkee vesitiiviisti pakattu puhelin jossa on riittävästi akkua. Pidän puhelinta pääosin lentokonetilassa virtaa säästääkseni. Puhelimessa kulkee mukana myös reittikuvaus eli topo kirjan sivuista otettuina kuvina. Kannan vain harvoin kirjamuotoista topoa.
 
Lisäksi mulla on repun pohjalla aina pakitusnarua. Koska pakit nyt vaan on osa multi-pitch kiipeilyä.

 

 
Mitä päälle? Ja mitä vaatteita reppuun? 
 
Puen jalkaani kevyet softshellit tai kesäpäivinä kangashousut. Yläosaan tulee joko hihaton tai lyhythihainen merinopaita, jonka päälle puen vielä pitkähihaisen merinopaidan. Yli vuorokauden kestävillä reissulla suosin myös merinoalusvaatteita, jotka eivät haise ihan niin helposti. 
 
Merinoiden päälle varaan ohuen tuulitakin, joka pakkautuu omaan taskuunsa. Lisäksi otan lämpiminäkin päivinä mukaan kevyttoppiksen, koska säät usein vaihtelevat ja väsyneenä palelee enemmän. Tämän hetken suosikkitakkini on Patagonian Micro Puff Hoody, joka pakkautuu myös pieneen tilaan ja lämmittää kivasti. Se päällä on voinut herkän oloisesta materiaalista huolimatta kiivetä melko karujakin köydenmittoja. 

 

 
Muun mukaan tulevan vaatetuksen päätän pitkälti olosuhteiden ja sääennusteiden mukaan. Jos keli on epävakaa tai tuulinen otan mukaan kunnolla sadetta pitävän kuoritakin. Ohut tuulitakki ja kevyttoppis pitävät loitolla pienet kuurot, muttei kunnon vesisadetta. Kylmällä kelillä lisään mukaan vielä isomman untsikan, fleecen tai kalsarit hieman lämpötilasta riippuen. Lisäksi mukana kulkee usein panta tai kylmempänä päivänä pipo ja hanskat.
 
Kesäolosuhteissa suosin mahdollisimman keveitä kenkiä ja olenkin totta puhuen punninnut kaikki kenkäni… Helpommissa maastoissa riittää polkujuoksukengät ja vasta vähän haasteellisimpiin olosuhteisiin laitan varsinaiset lähestymiskengät. Kevyet kengät vie repussa vähemmän tilaa eivätkä hidasta kiipeilyä. Lisäksi jalassa on tottakai myös sukat jotka voi viileämpänä päivänä laittaa myös kiipeilykengän sisään. 

 

 
Ja loppuun ehkä tärkein, eli mitä evääksi? 
 
Eväänä minulla on yleensä vettä, pari patukkaa, eväsleipä ja pähkinöitä. Kesäisin kuljetan nesteen letkullisessa juomaleilissä, josta tulee juotua erillistä juomapulloa helpommin ja tiheämmin. Lämpötilasta ja lähestymisen pituudesta riippuen täytän packiin 0,5l - 1.5l vettä tai urheilujuomaa. Talvella kannan pienessä termarissa lämmintä mehua ja lisäksi kaadan Nalgeneen aamulla kiehuvaa vettä toivoen, että se pysyisi koko päivän sulana. 
 
Näin eväsleipäihmisenä otan päivän ruuaksi yhden mahdollisimman herkullisen eväsleivän ja pari patukkaa. Lisäksi mukana kulkee pieni pussi pähkinöitä, jonka sekaan on heitelty karkkia ja suklaata motivaatiota lisäämään. 
 
Pitkille reiteillä vaadittavista kiipeilyvarusteista on luvassa myöhemmin oma postauksensa. 
 
Mukavia ja antoisia päiviä multi-pitcheillä!